Listaamattomasta yhtiöstä nostetun osingon verotus riippuu yhtiön nettovarallisuudesta ja jaettavan osingon määrästä. Yrittäjälle tämä tarkoittaa, että huolellisella suunnittelulla voi vaikuttaa merkittävästi käteen jäävään summaan. Osinko jakautuu verotuksessa pääomatulo- ja ansiotulo-osaan. Ratkaiseva tekijä on osakkaan omistamien osakkeiden matemaattinen arvo, joka perustuu yhtiön osingon verovuotta edeltävän tilikauden nettovarallisuuteen. Pääomatulo-osingoksi katsotaan lähtökohtaisesti osingon määrä 8 %:n saakka osakkeiden matemaattisesta arvosta. Tämän ylittävä osa verotetaan ansiotulo-osinkona.

Tämä opas on suunnattu listaamattomien osakeyhtiöiden omistajayrittäjille. Pörssiyhtiöiden osinkojen verotus noudattaa täysin eri sääntöjä.

Osakkeen matemaattinen arvo on verotuksen perusta

Koko osinkoverolaskelma perustuu yhteen keskeiseen lukuun: osakkeen matemaattiseen arvoon. Tämä arvo lasketaan yhtiön osingonjakoa edeltävän vuoden tilinpäätöksestä. Kaava on yksinkertainen:

Yhtiön nettovarallisuus / Yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärä = Yhden osakkeen matemaattinen arvo

Yhtiön nettovarallisuus saadaan vähentämällä yhtiön varoista sen velat. Laskenta perustuu verotuksessa vahvistettuihin arvoihin, jotka voivat poiketa kirjanpidon arvoista. Esimerkiksi käyttöomaisuuden arvostus saattaa erota. Tämän vuoksi matemaattinen arvo lasketaan yleensä yhtiön veroilmoitukselta löytyvän nettovarallisuuden perusteella.

Esimerkki: Pk-Yritys Oy:n verotuksessa vahvistettu nettovarallisuus vuoden 2025 päättyneen tilikauden perusteella on 200 000 euroa. Yhtiöllä on 100 osaketta. Yhden osakkeen matemaattinen arvo vuodelle 2026 on 200 000 € / 100 kpl = 2 000 €.

Tämä 2 000 euron arvo on pohja, jota vasten omistajan nostaman osingon verokohtelu määritetään.

Huojennettu osinko (pääomatulo-osinko) – 8 %:n sääntö

Kevyemmin verotettu pääomatulo-osinko on se osa osingosta, joka on enintään 8 % osakkeenomistajan omistamien osakkeiden yhteenlasketusta matemaattisesta arvosta.

Pääomatulo-osingon verotus toimii seuraavasti:

1. Laske 8 %:n raja: Kerro omistamiesi osakkeiden matemaattinen arvo 0,08:llä.

2. Verovapaa ja veronalainen osuus: Tästä 8 %:n rajan alle jäävästä osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verovapaata tuloa.

3. Lopullinen vero: Veronalaisesta 25 %:n osuudesta maksetaan pääomatuloveroa, joka on 30 % (30 000 € asti) ja sen ylittävältä osalta 34 %.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että 8 %:n tuottoon asti osingon efektiivinen veroprosentti on 7,5 % (25 % * 30 %) tai hieman korkeampi, jos pääomatulojen raja ylittyy.

On tärkeää huomata, että tätä huojennettua verokohtelua sovelletaan enintään 150 000 euron osinkoihin osakasta kohden vuodessa. Jos yrittäjä saa useasta yhtiöstä pääomatulo-osinkoja, tämä raja lasketaan yhteen eli 150 000 euron raja koskee siis kaikkien saman verovuoden aikana saatujen listaamattomien yhtiöiden 8 %:n tuottorajan piiriin kuuluvien osinkojen yhteismäärää, ei yksittäistä yhtiötä.

Rajan ylittävästä osasta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata.

Esimerkki jatkuu: Yrittäjä omistaa kaikki Pk-Yritys Oy:n 100 osaketta. Osakkeiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo on 100 kpl * 2 000 €/kpl = 200 000 €.

Pääomatulo-osingon enimmäismäärä on 8 % * 200 000 € = 16 000 €.

Yrittäjä päättää nostaa 16 000 € osinkoa.

• Veronalaista pääomatuloa on 25 % * 16 000 € = 4 000 €.

• Verovapaata tuloa on 75 % * 16 000 € = 12 000 €.

• Maksettava vero on 30 % * 4 000 € = 1 200 €.

Käteen jäävä summa on 16 000 € – 1 200 € = 14 800 €. Efektiivinen veroaste on 7,5 %.

Ansiotulona verotettava osinko

Jos yhtiö jakaa osinkoa enemmän kuin 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, tämän rajan ylittävä osa verotetaan ansiotulona.

Ansiotulo-osingon verotus toimii seuraavasti:

4. Veronalainen osuus: 8 %:n rajan ylittävästä osingosta 75 % on veronalaista ansiotuloa.

5. Verovapaa osuus: Loput 25 % on verovapaata tuloa.

Veronalainen 75 %:n osuus lisätään yrittäjän muihin ansiotuloihin (kuten palkkaan) ja verotetaan progressiivisen veroasteikon mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että ansiotulo-osingon lopullinen veroprosentti riippuu täysin yrittäjän kokonaistuloista samana vuonna. Suurilla tuloilla vero voi nousta yli 50 %:iin.

Esimerkki jatkuu: Yrittäjä päättääkin nostaa 16 000 euron sijaan 25 000 euroa osinkoa.

• Pääomatulo-osuus: Ensimmäiset 16 000 € verotetaan kuten edellä. Vero on 1 200 €.

• Ansiotulo-osuus: Rajan ylittävä osa on 25 000 € – 16 000 € = 9 000 €.

• Veronalaista ansiotuloa on 75 % * 9 000 € = 6 750 €.

• Verovapaata tuloa on 25 % * 9 000 € = 2 250 €.

Oletetaan, että yrittäjän muiden tulojen perusteella hänen marginaaliveroprosenttinsa on 40 %. Ansiotulo-osingosta maksettava vero on 40 % * 6 750 € = 2 700 €.

Kokonaisvero 25 000 euron osingosta on 1 200 € (pääomatulo-osuudesta) + 2 700 € (ansiotulo-osuudesta) = 3 900 €.

Strateginen suunnittelu: Palkka, osinko vai molemmat?

Optimaalinen varojen nostotapa riippuu aina yhtiön ja yrittäjän kokonaistilanteesta. Yksinkertaista nyrkkisääntöä ei ole, mutta seuraavat periaatteet auttavat hahmottamaan kokonaisuutta.

• Palkka: Palkan nostaminen on usein perusteltua, sillä se tukee yrittäjän sosiaaliturvaa ja mahdollistaa ansiotulojen kertymisen. Osakeyhtiöyrittäjän eläketurva perustuu kuitenkin ensisijaisesti vahvistettuun YEL-työtuloon. Palkka on myös yhtiölle vähennyskelpoinen kulu, mikä pienentää yhtiön verotettavaa tulosta. Työnantajamaksut ja muut sivukulut kuitenkin kasvattavat kokonaiskustannusta.

• Huojennettu osinko: 8 prosentin tuottorajan puitteissa nostettava huojennettu osinko on usein yksi verotehokkaimmista tavoista nostaa varoja listaamattomasta yhtiöstä, erityisesti silloin kun yhtiöllä on merkittävä nettovarallisuus. Se ei kuitenkaan lähtökohtaisesti paranna yrittäjän sosiaaliturvaa, ja sen määrä riippuu yhtiön nettovarallisuudesta sekä jakokelpoisista varoista.

• Ansiotulo-osinko: Ansiotulo-osinko on monissa tilanteissa vähemmän verotehokas kuin palkka tai huojennettu osinko. Koska sitä ei vähennetä yhtiön verotuksessa ja siitä 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa, yhtiön ja osakkaan verojen yhteisvaikutus voi johtaa korkeaan kokonaisveroasteeseen.

• Usein järkevin ratkaisu on yhdistelmä: yrittäjä nostaa riittävän palkan sosiaaliturvan ja henkilökohtaisten menojen kattamiseksi ja täydentää tulojaan verotehokkaalla pääomatulo-osingolla. Tämä vaatii kuitenkin suunnittelua ja yhtiön taseen kehityksen ennakointia.

Muita huomioitavia tekijöitä

Vapaan oman pääoman rahasto (SVOP): Jos yhtiöön on tehty pääomasijoituksia vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP), rahastosta tehtävä varojenjako verotetaan lähtökohtaisesti osinkona. Tietyissä tilanteissa varojenjako voidaan kuitenkin käsitellä osakkeenomistajan tekemän pääomasijoituksen palautuksena, jolloin verotus määräytyy luovutusvoittoverotuksen sääntöjen mukaan. SVOP-rahaston verokohtelu kannattaa aina arvioida tapauskohtaisesti ennen varojenjakoa.

Osingon verovuosi: Osinko verotetaan sinä vuonna, jona se on yhtiökokouksen päätöksen mukaan ollut osakkaan nostettavissa. Jos yhtiökokouksessa päätetään myöhemmästä nostopäivästä, osinko kuuluu sen vuoden verotukseen, jolloin se on tullut nostettavaksi. Verovuosi ei siis määräydy maksupäivän perusteella, vaan sen mukaan, milloin osakas on saanut oikeuden nostaa osingon.

Uusi yhtiö: Uuden yhtiön osinkoverotuksessa osakkeen matemaattinen arvo perustuu yhtiön nettovarallisuuteen. Ensimmäisinä toimintavuosina nettovarallisuus on usein vielä melko pieni, minkä vuoksi myös 8 prosentin tuottorajan perusteella laskettava huojennetun osingon määrä jää yleensä vähäiseksi. Tästä syystä monet yrittäjät nostavat alkuvaiheessa varoja ensisijaisesti palkkana ja hyödyntävät osinkoja enemmän vasta yhtiön nettovarallisuuden kasvaessa.

Osinkojen verotus on monimutkainen kokonaisuus, jossa on helppo tehdä kalliita virheitä. Oikea-aikainen verotuksen konsultointi ja tilanteen analysointi asiantuntijan kanssa varmistavat, että varojenjako toteutetaan mahdollisimman tehokkaasti ja lainmukaisesti.

Usein kysytyt kysymykset

Miten yhtiön omistama, osakkaan asuntona käyttämä asunto vaikuttaa osinkoverotukseen?

Jos yrittäjäosakas tai hänen perheensä käyttää asuntonaan yhtiön omistamaa asuntoa, asunnon arvo vähennetään osakkaan osakkeiden matemaattisesta arvosta ennen 8 prosentin tuottorajan laskemista. Tämä pienentää huojennetun pääomatulo-osingon enimmäismäärää. Autolle, veneelle tai vapaa-ajan asunnolle ei ole vastaavaa erityissäännöstä.

Voiko osinkoa maksaa, jos yhtiö tekee tappiota?

Kyllä voi, jos yhtiöllä on jakokelpoisia varoja aiemmilta tilikausilta tai muista vapaan oman pääoman eristä. Osinkoa voidaan jakaa vain jakokelpoisista varoista, eikä varojenjako saa vaarantaa yhtiön maksukykyä. Tappiollinen tilikausi ei siis yksin estä osingonjakoa, jos yhtiön taloudellinen asema muutoin sen mahdollistaa. Osingon verotus määräytyy normaalisti osakkaan osakkeiden matemaattisen arvon perusteella.

Miten puolison omistus vaikuttaa osinkoverotukseen?

Osinkoverotus on henkilökohtainen. Jos puolisot omistavat yhtiön osakkeita esimerkiksi puoliksi, kummankin osakkaan osingot verotetaan erikseen hänen oman osakeomistuksensa perusteella. Molemmat voivat hyödyntää oman osuutensa mukaisen 8 prosentin tuottorajan sekä 150 000 euron vuotuisen huojennetun pääomatulo-osingon rajan. Omistuksen jakaminen voi siten parantaa osinkojen verotehokkuutta silloin, kun yhtiöllä on merkittävä nettovarallisuus ja osinkoja jaetaan suuria määriä.