Laki vaatii tilintarkastajan, kun yhteisön koko ylittää tietyt rajat. Useimmiten tämä tarkoittaa, että kahden kolmesta raja-arvosta – liikevaihto, taseen loppusumma ja henkilöstömäärä – on ylityttävä sekä päättyneellä että sitä edeltäneellä tilikaudella. Pelkkien numeroiden seuraaminen ei kuitenkaan riitä, sillä velvollisuus voi syntyä myös yhtiöjärjestyksen määräyksestä tai vähemmistöosakkaiden vaatimuksesta.

Tilintarkastus ei ole pelkkä pakollinen menoerä, vaan sijoitus luotettavuuteen ja hyvään hallintoon. Se antaa omistajille, hallitukselle ja ulkopuolisille sidosryhmille varmuuden siitä, että yrityksen taloudellinen raportointi on totuudenmukaista ja lainmukaista.

Tilintarkastusvelvollisuuden rajat osakeyhtiöillä ja muilla yrityksillä

Tilintarkastuslaki määrittelee tarkat rajat, joiden ylittyessä yrityksen on valittava tilintarkastaja. Velvollisuus syntyy, kun vähintään kaksi seuraavista kolmesta ehdosta täyttyy sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella:

• Taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa.

• Liikevaihto ylittää 200 000 euroa.

• Palveluksessa on keskimäärin yli 3 henkilöä.

Kahden peräkkäisen tilikauden sääntö on olennainen. Jos esimerkiksi yrityksen liikevaihto ja tase ylittyvät tilikaudella 2025, mutta vuonna 2024 vain liikevaihto ylitti rajan, tilintarkastusvelvollisuutta ei vielä synny tilikaudelle 2025. Tilintarkastusvelvollisuuden arvioinnissa tarkastellaan sekä päättynyttä että sitä edeltänyttä tilikautta. Käytännössä velvollisuus syntyy, kun kokorajat ylittyvät siten, ettei yhteisö enää kuulu tilintarkastuslain vapautussäännöksen piiriin

Toimintaansa aloittava yritys voi jättää tilintarkastajan valitsematta, jos on ilmeistä, etteivät rajat tule ylittymään. Jos toiminnan odotetaan jo alussa olevan rajoja laajempaa, tilintarkastaja on valittava jo ensimmäiselle tilikaudelle.

Kun numerot eivät ratkaise: Muut syyt tilintarkastusvelvollisuuteen

Kokorajat ovat vain lähtökohta. Joskus on tilanteita, joissa tilintarkastaja on valittava, vaikka yksikään edellä mainituista rajoista ei ylittyisi esimerkiksi rahoituksen tai tukiehdot. Käytännössä yhteisö voi joutua valitsemaan tilintarkastajan saadakseen rahoitusta tai täyttääkseen avustuksen ehdot.

Yhtiöjärjestys, yhtiösopimus ja säännöt velvoittavat

Yleisin poikkeus on yhteisön omat säännöt. Jos osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä, henkilöyhtiön yhtiösopimuksessa tai yhdistyksen säännöissä on määräys tilintarkastajasta, se on sitova. Tällainen kirjaus tehdään usein perustamisvaiheessa, jotta varmistetaan toiminnan läpinäkyvyys ja helpotetaan esimerkiksi rahoituksen hankkimista tulevaisuudessa.

Holding- ja emoyhtiöt: velvollisuus koosta riippumatta

Tilintarkastaja on valittava koosta riippumatta yhteisössä, jonka päätoimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on huomattava vaikutusvalta toisen yhteisön liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa. Käytännössä tämä koskee esimerkiksi konsernin emoyhtiönä toimivia holdingyhtiöitä.

Vähemmistöosakkaiden oikeus vaatia tilintarkastusta

Osakeyhtiölaki antaa vähemmistöosakkaille oikeuden suojata sijoitustaan. Osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista, voivat vaatia tilintarkastajan valitsemista varsinaisessa yhtiökokouksessa. Tämä on tärkeä oikeusturvakeino, joka varmistaa, että myös pienempien omistajien etu tulee huomioiduksi.

Toimiala voi velvoittaa

Tietyillä toimialoilla, kuten rahoitus- ja vakuutusalalla, on omat, tiukemmat säännöksensä.

Yhdistysten ja säätiöiden poikkeavat säännöt

Voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen tilintarkastusvelvollisuus noudattaa osin eri logiikkaa kuin yritysten.

Yhdistysten tilintarkastus

Yhdistyksiin sovelletaan samoja kokorajoja kuin yrityksiin (tase 100 000 €, tuotot 200 000 €, 3 henkilöä). Jos vähintään kaksi näistä täyttyy kahtena peräkkäisenä tilikautena, yhdistyksen on valittava HT- tai KHT-tilintarkastaja.

Jos rajat eivät ylity eikä yhdistyksen säännöissä ole määräystä tilintarkastajasta, on valittava vähintään yksi toiminnantarkastaja ja myös varatoiminnantarkastaja.

Toiminnantarkastus on kevyempi toimenpide, jossa arvioidaan pääasiassa sitä, onko yhdistyksen taloutta ja hallintoa hoidettu asianmukaisesti ja sääntöjen mukaisesti. Toiminnantarkastajalta ei vaadita ammatillista tilintarkastajan pätevyyttä, mutta hänen on oltava riippumaton ja riittävän osaava tehtävään.

Säätiöt: Tilintarkastus on aina pakollinen

Säätiöiden kohdalla sääntö on yksinkertainen: jokaisella säätiöllä on oltava tilintarkastaja koosta riippumatta. Säätiölaki edellyttää, että säätiön hallinnon ja talouden valvonta on erityisen tarkkaa, koska säätiöt hallinnoivat varoja tiettyä tarkoitusta varten ilman perinteistä omistajakuntaa. Tilintarkastajaksi voidaan valita HT- tai KHT-tilintarkastaja taikka tilintarkastusyhteisö. KHT-tilintarkastaja vaaditaan kuitenkin silloin, kun säätiö on yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö tai sen koko ylittää tilintarkastuslaissa säädetyt KHT-tilintarkastajaa edellyttävät rajat.

Miten tilintarkastaja valitaan ja mitä tapahtuu, jos velvollisuus laiminlyödään?

Tilintarkastajan valitsee yleensä yhtiökokous, yhdistyksen kokous tai muu yhteisön sääntöjen mukainen toimielin. Tilintarkastajaksi voidaan valita PRH:n hyväksymä HT- tai KHT-tilintarkastaja taikka tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja on valittava hyvissä ajoin, jotta hän voi suorittaa lakisääteisen tarkastuksen ennen tilinpäätöksen vahvistamista.

Jos tilintarkastusvelvollinen yhteisö jättää tilintarkastajan valitsematta, osakas, yhtiömies, hallituksen jäsen tai velkoja voi hakea PRH:lta tilintarkastajan määräämistä. Tällöin viranomainen voi määrätä yhteisölle tilintarkastajan sen kustannuksella.

Tilintarkastajan valitsemisen laiminlyönti voi lisäksi tietyissä tilanteissa johtaa johdon vahingonkorvausvastuuseen, jos laiminlyönnistä aiheutuu vahinkoa yhteisölle tai sen sidosryhmille. Vastuu arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä eroa on HT- ja KHT-tilintarkastajalla?

Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyy sekä HT- että KHT-tilintarkastajat. HT on nykyisen järjestelmän perusauktorisointi, jonka jälkeen voidaan suorittaa KHT-erikoistumistutkinto. KHT vaaditaan yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen, kuten pörssiyhtiöiden ja suurten säätiöiden, tilintarkastukseen. HT on perustutkinto, joka antaa pätevyyden toimia valtaosan suomalaisten pk-yritysten, yhdistysten ja asunto-osakeyhtiöiden tilintarkastajana.

Voiko oma kirjanpitäjä toimia tilintarkastajana?

Ei. Tilintarkastajan on oltava riippumaton tarkastettavasta yrityksestä ja sen kirjanpidon laadinnasta. Tilintarkastajana ei voi toimia henkilö tai tilintarkastusyhteisö, joka osallistuu tarkastettavan yhteisön kirjanpidon laatimiseen tai muuhun sellaiseen toimintaan, joka vaarantaa riippumattomuuden.

Tilikausi on jo päättynyt, emmekä valinneet tilintarkastajaa. Mitä teemme?

Jos tilintarkastaja on jäänyt valitsematta, yhteisön tulee ryhtyä viipymättä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi ja valita tilintarkastaja mahdollisimman pian. Ammattitaitoinen tilintarkastaja osaa neuvoa prosessissa, joten ota yhteyttä asiantuntijaan tilanteen korjaamiseksi.

Pitääkö asunto-osakeyhtiöllä olla tilintarkastaja?

Asunto-osakeyhtiölaissa on omat säännöksensä. Tilintarkastaja on valittava, jos yhtiön rakennuksissa on vähintään 30 osakkeenomistajien hallinnassa olevaa huoneistoa, yhtiöjärjestys niin määrää tai jos osakasvähemmistö (1/10 osakkeista tai 1/3 kokouksessa edustetuista) sitä vaatii. Jos yhtiössä ei ole velvollisuutta valita tilintarkastajaa, asunto-osakeyhtiössä on yleensä valittava toiminnantarkastaja, ellei toiminnantarkastajasta voida lain edellytyksin luopua.